lauantai 29. elokuuta 2015

Oh sweet Jebus

Pitikin eksyä Lankamaailman sivuille. Kaikki sukkalangat -20%. Juu, tällä varastolla ei parane tuijotella nyt yhtään!

Mutta pakkohan sitä oli, kun on niin heikko. Koska Trekkingistä on tullut yksi suosikeistani, oli pakko vähän kuolailla millaisia värejä nyt onkaan. Tällä hetkellä puikoilla oleva Sock 4 on myös ihan rakkautta. Todella riittoisia molemmat, ja voisin nyt uudestaan jipottaa kuinka ihanasti Trekking käyttäytyy purettaessa. Kierre säilyy uskomattoman hyvin, eikä puretusta langasta uudelleen neulottaessa pinnassa näy mitään kökköilyä, toisin kuin (toki huomattavasti paksummassa ja ehkä siksi eri tavalla käyttäytyvässä) seiskaveikassa. Sock 4 puolestaan on tuntumaltaan ihanan pehmoinen, siloinen, ja neulottaessa tiuha kierre tuo lankaan joustoa joka saa sen suorastaan lentämään puikoilla. Ja ne värit, oah!! Siis katsokaa nyt tota värikarttaa! Ja ne niin hehkuu. Paitsi ehkä toi yks marjapuuromainen punainen jota mulla on, mutta se nyt on muutenkin sellainen lempeä väri.

Ihan uusi tuttavuus olisi - siis jos sortuisin ostamaan, mitä en tietenkään tee koska mulla on raudanluja mieli enkä koskaan, siis k-o-s-k-a-a-n, sorru turhiin ostoksiin - Onionin Nettle sock, jossa on muutama herrrkullinen väri ja ainakin kuvassa lanka näyttää tosiaankin kiiltävän hieman kuten tekstissä sanotaan. Toki olen tainnut tuotakin hipeltää kaupassa käydessäni lukuisia kertoja, mutta ei ole tarttunut mukaan. Vielä. Niin ja jos joltakin meni totaalisen ohi, toi vakuuttelu raudanlujasta mielestä oli sellasta paskaa ettei tosikaan :D. Jos nyt lähtisin Ogeliin, aivan satavarmasti mukaan tarttuisi ihan liikaa kaikea. Ei siis parane mennä. Tosin täytyy pitää mielessä, että vois olla näppärää ostaa 2,25mm puikot...

Mutta! Ollaan kaverin kanssa suuntaamassa Tampereen käsityömessuille syssymmällä, notta sieltä sitten. Ei jeesus, pelottaa jo nyt...!

Ja mitä tämänhetkiseen neulomukseen tulee, se edistyy. Instan puolella olen siitä kuvaa laittanut. Mutta vielä menee varmaan viikko tai kaksi ennen kuin on pari valmiina. Olen aika ylpeä aikaansaannoksestani, pakko sanoa. Uuden oppiminen tuo aina hyvän mielen :)

Edit: Niin ja by the way, tää ei ollut nyt Lankamaailman sponssaama päivitys, vaan ihan issesseni keksin sinne eksyä ja asiasta rupatella. Pesen käteni siitä, että joku sortuu lankaostoksiin ;) :D:D. Consider yourself warned!

tiistai 25. elokuuta 2015

Fiilistelyä

Niinhän siinä sitten kävi, että kesäflunssa iski kyntensä allekirjoittaneeseen. Sunnuntai-iltana alkoi tuntumaan, ja alkuviikko on mennyt tukkoisissa tunnelmissa. Pää sentään pelaa ihmeen hyvin, töissä nimittäin on kiiivasti kiireinen viikko, perinteisesti se vähän huonompi hetki jäädä sairaana kotiin :D.

Viikonloppuna sormet syyhysi uutta neulottavaa. Hetkellisesti hillitsin itseni ja päätin keriä toisen Tallinnasta ostamistani vironvillaisista vyyhdeistä. Sitten tarvitsikin jo värikkäämpää meininkiä. Fiilistellään näillä.





Nyt hillitsen, enkä pistä tuon kummoisempaa kuvaa ;). Instagramissa jo vilahti, mutta nyt päätin kokeilla kauanko maltan olla laittamatta kuvaa keskeneräisestä työstä :D.

perjantai 21. elokuuta 2015

Palmikko puhdasta energiaa

Voi juku! Katsokaa tuota Trekkingiä! (Paitsi ehkä te, jotka kohdistatte raidat millin tarkkuudella, tää ei oo ehkä teille :D).


Siis oikeasti. Tuohan on puhdasta kevättä koko lanka. Ja on kyllä aika ihuna neulottava.


Lanka: Trekking XXL
Puikot: 2,5mm bambut
Menekki: 72g, jäi 27g.

En tiedä mikä tuossa palmikkomallissa niin puhuttelee, mutta se on tällä hetkellä ehdoton suosikkini neuloa. Se on tavallaan yksinkertainen, mutta ehkä jokin tuossa keskellä vilahtavassa nurjassa täplässä tuo sellaista ... kaunomaisuutta? Jotain pitsistä herkkyyttä. Ja itse olen bongannut sen jostain Novitan sukkalehden ohjeesta vissiin, en vain välittänyt ohjeessa olevista muista härpäkkeistä. Palmikkomalli vilisi myös kevään kämmekkäissä vahvasti. Menköön nyt lahjalootaan oottelemaan, mitä näille tapahtuu. Toki tekisi mieli pitää taas itellään, mutta ei siinä oo mittään järkee ku laatikoissa oottelee sata muuta ihan yhtä ihanaa lankaa joista myös tahtos itelleen!

No mitä muuta? Ruokaa Le Marchessa Hietalahden kauppahallissa.


Teerenpelin mustikkasiideriä Herkkujen Suomi / Syystober -tapahtumassa Rautatientorilla.


Läjä muikkuja samassa häppeningissä. Huh, meinas tulla jo korvista. Eikä kaikkea tosiaan jaksanu ees syödä.


Päällä läjä valkosipulista soosia. Ei käyny flaksi tän jälkeen. No, olin muutenkin porukoitten kans liikkeellä, että eipä siinä ois oikeen muutenkaan käyny :D.

Mitäs sitte neulois?

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Aurinkoa ja energiaa

Terhenit valmistui, ja hetken hipelsin lankojani. Kaveri tokaisi, että teeppä Trekkingistä siskon miehelle sukat, ja niinpä pääsin ottaa sen puikoille. Aloin Jules-mallia, vaan sekös olikin ihan jumpen tylsä! Ei ei ei, eihän nyt tuollaista lankaa tuhlata sellaiseen tylsään malliin (mikä luultavasti toimisi paremmin jollain hillityn värisellä, ehkä jopa paksummalla langalla). Sitten selailin hetken http://freeknitstitches.com/ -sivustoa, ja päätin kokeilla mallia snake. Siis että tekisin vain yhden luikerruksen sukan ulkosyrjään. No eihän sekään miltään näyttänyt näin ohuella.

Sitten. On jo pitempään houkutellut testata sitä erästä palmikkoa ohuemmalla, palmikkoa väsäilin koko pirun kevään niissä kaikissa kämmekkäissä joita tein. Noh, sehän on aika kaunis ohuellakin :).



Tokikaan se ei näytä tuollai löysänä vielä yhtä hyvältä kuin sitten venytettynä jalassa. Mutta sekös mua haittaa :). Trekking käyttäytyi jälleen kuin kympin oppilas, vaikka purkasin resorinreunaan kahdesti. Vai näyttääkö tuo vaalein vihreä ja siitä seuraava tuossa sileällä muka jotenkin kärsineeltä? Ei mitään jälkeä että ois purkulankaa. Eipä se kauaa ehtiny neuloksessa nuudeloitumaankaan, mutta silti. Ja tykkään tästä langasta koko ajan enemmän muutenkin. Noi värit hehkuu aivan hulluna! Ja en kyllä arvannut kerää katsoessani että raidoittuu tuollai tasaisesti. Mutta se on kiva, tykkään, ja sinne tänne sattuu pieniä stipluja toista väriä melkein kuin vahingossa, esim. tuossa tummimmassa on siellä täällä tuota astetta vaaleampaa sävyä, tuo eloa!

Tänään läksin sitten vaatteitteni kanssa Dallapen puistoon Aleksis Kiven kadulle, siellä on ollut koko kesän joka sunnuntai kirppisporukkaa. Vihdoin sain raahauduttua itsekin! Vaan heikosti meni kaupaksi, tienasin sentään kympin kylläkin. Myin yhdet Kallio kierrättää -facebookryhmästä ostamani lenkkarit kun en niitä sitten ikinä lenkille vienytkään, 5€ eli sama mitä itse maksoin. Myin myös yhden kamalan softshell-takin joka oli aaaivan liian iso ja muutenkin tosi inha. 2€, herra tinkasi (naistentakki, vaan en viitsinyt sanoa :D). Sitten eräs neiti osti Finlaysonin pussilakanasetin kahdella eurolla ja neljä astiapyyhettä lähti erään rouvan matkaan eurolla. Läjä hyvää vaatetta jäi, jos eivät olisi noin isoa kokoa niin olisivat saattaneet mennä paremmin. Nyt jäi liian viime tinkaan mainostaminen, että uhkeammat neidit ja rouvat oisivat tulleet paikalle :). Noo, jos vielä ens sunnuntaina sais aikaan! Toki porukoillakin ois vielä hirvee läjä vaatetta, millonkahan ne saisi haettua sieltä...




Tottakai piti ottaa kutimet mukaan, eihän siellä jaksa istua jos ei ole jotain tekemistä. Kantapää ohitettu, nyt siis tikutellaan jalkapöytää. Vielä en tiedä kenelle nää tulee, mutta nää joutaa lahjaläjään odottelemaan. Vois ne antaa keräykseenkin, mutta niitä sukkia varten ois noita vähemmän lemppareita seiskaveikkoja odottamassa. Tuli vallan kuuma siellä istuessa, piti kääräistä huivi pään suojaksi ettei aurinko porota päätä ihan mössöksi. En jaksanut kuin pari tuntia, kaverin kanssa ois saattanu viihtyä vähän paremmin.

Perjantaina törsäsin tarjousloheen, jääkaapistakin löytyi yksi lime, punasipulit oli nipussa niin ihanan näköisiä... Ja voilá. Mitähän kaikkea maustetta siihen laitoinkaan, ainakin sitruunapippuria ja suolaa, taisin laittaa myös piripiriä, paitsi että enää en ole ihan varma oliko se piripiri siinä yhessä pikku purnukassa vai mitä se oli. Jotain hyvää kumminkii!


Kaveriksi keitin pottuja ja vikat kaapista löytyneet porkkanat, jottei kävelis karkuun itekseen. Salaatin virkaa toimittaa tomaatti- ja kurkkuviipaleet. Fetan suhde on se mulle normaali mutta tavan salaattiin turhan suuri :D.


Ja oliko kuule ihan törkeän hyvää!

perjantai 14. elokuuta 2015

Aurinkoiset Terhenit

Valmiiksi tulivat eilen illalla.


Kiva malli. Helppo mallikerta, jää äkkiä mieleen. Tykkään tuosta viistosta kuvion alkamisesta (vai loppumisesta, miten sen nyt katsoo?) kärjessä. Ohje oli hyvin kirjoitettu. Ja se magic cast on rokkaa. Voi juku. Ohjeesta poikkesin kantapäässä siinä mielessä, että tein nuo kiilakavennukset/-levennykset joka kerroksella, koska en ekaa sukkaa tehdessä jaksanut purkaakaan kun sukalle uhkasi tulla liikaa mittaa. Just passelit kun teki joka kerroksella. Muuta tuskin kamalasti säveltelin.


Ohje: Terhen by Tiina Väätäinen
Lanka: Schoeller+Stahl Fortissima Color
Puikot: 2,5mm bambu
Langanmenekki: 80g, jäi 20g. 

Turkasen riittosa lanka taas jälleen. Noiden varressa on kuitennii mittaa ihan kivasti. Oikein mukava neulottava, vallan hyvä peruslanka. Saa nähdä kuinka kestää kulutusta, mutta vähän semmonen tuntuma tuli että ei tää nyt ihan vähästä pilalle mene. Ja ihan vahingossa kohdistui värinvaihdoksetkin lähes identtisiksi. En tosiaankaan yrittänyt kohdistaa niitä, hullujen hommaa.





Jaaa viikolla leivoin mustikkapiirakkaa. Koska ihana kantikseni baarimaija lahjoi mua mustikoilla. Täytyihän sitä kiitokseksi vähän piirakkaa tehdä. Ja simppeli, paras ohje on varmaan miljoonilla ihmisillä milloin milläkin nimellä, meillä se on Mummin maukas puolukkapiirakka, johon luonnollisesti voit ympätä haluamiasi marjoja.


Ja tuolla nuiden keltasten talojen välissä sijaitsee mun harkkapaikka! Käytiin perjantain kunniaksi satamapoukamat vastarannalla sijaitsevassa nepalilaisravintolassa lounaalla. Hyvät koftat oli :).

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Toinen liipsteri!

Illuusia Todellisuuspakolainen haasteli myös Liebster Awards -haasteen tiimoilta (linkki vie blogiin, ei suoraan ko. postaukseen), ja ajattelin nyt sunnuntai-illan ratoksi siihen vastailla.

Haasteen ideana on nostaa näkyville pienempiä blogeja ja kysymysten kautta vähän kuulostella millaisia ihmisiä niiden takana oikein häärii. Jii än ee ja et cetera, you know the drill :). Kiitoksia haasteesta!

Ja tällaisia kysymyksiä esitettiin!

1. Kuinka paljon aikaa käytät käsitöiden tekemiseen viikossa tai jonkin muun ajanjakson sisällä? 
 
No nyt kun ensimmäinen viikko työharjoittelussa veti mehut, ei kuluneella viikolla tullut neulottua kovinkaan paljon. Mutta koko vuoden olen aika paljon neulonut, ja yllättäen neuloosi piti tiukasti otteessaan koko kesän! Kiitetään niitä kylmiä-mutta-onneksi-vähälumisia kesäpäiviä, joita koko kahden kuukauden lomani oli pullollaan! Se vähän riippuu mistä roikkuu, että kuinka rivakasti ja missä määrin tulee neulottua, mutta jos ei ole rajoitteita (aka töitä ynnä muuta turhaa :D) niin esims ihan perussukat tulee parissa päivässä. Korjaan, veikasta neuloessa, kun on paksumpi lanka ja puikotkin, mutta ei nuissa ohkasemmissakaan nyt niin kamalasti kulu. Ihan kohtuullisen kokoinen simppeli huivi syntyi kolmessa neljässä päivässä, tänään on tuolla postauksen lopussa näkyvä sukka neuloontunut mittaansa (siis tietenkin se vielä puikoilla oleva, höhö). Mutta tänään tulikin istuttua iiiihan luvattoman monta tuntia persiillään, koko päivä melkeinpä.
 
2. Mikä on ammattisi ja millainen oli opintopolkusi? 
 
No vielä tämä syksy pitäisi opiskelijaa leikkiä, joskin kokonaan työharjoittelun tiimoilla. Kirjanpitohommia, itseasiassa painottuen vahvasti palkanlaskentaan. Tammikuussa pitäisi sitten valmistua merkonomiksi, painottuen siis talous- ja toimistopalveluihin, aka kirjanpitäjäksi :D. Sitä ennen tuli kyllä muutama vuosi notkuttua Itä-Suomen yliopistossa kotitaloustieteiden parissa, mutta sieltä en mitään valmista saanut käsiin.
 
3. Millaista musiikkia kuuntelet mieluiten? 
 
Kuuntelen hyvin vähän musiikkia. Lähes yksinomaan vain silloin kun sitä joku toinen laittaa soimaan. Kuuntelen ihan mieluusti semmoista brittipoppia (siksi sitä kai joskus ainakin nimitettiin), Niin uutta kuin vähän vanhempaakin. Mutta semmoinen ihana vanha jazz on myös hyvin lähellä sydäntä, Billie Holidayn ääni on aika rakkautta. Jaaaa sit taas toisaalta välillä saattaa päässä soida System Of A Down ja Rammstein ja kaikenlainen raskaampikin :D.
 
4. Mikä on mielestäsi onnistunein koskaan tekemäsi käsityö? 
 
Vaikea sanoa yhtä tiettyä, tän vuoden aikana esims on syntynyt monta sellaista työtä josta olen todella iloinen ja tyytyväinen. Esimerkiksi entiselle työkaverille (tai oikeammin hänen silloin vielä tuloillaan olevalle vaaville) neuloin hienon takin, paritkin sukat ovat myös aiheuttaneet lievän ylpeyden tunteen :). Ja ne fuksianpunaiset palmikkokämmekkäät, niistä tuli ihan jumpen kauniit vaikka itse sanonkin.
 
5. Millainen oli suhtautumisesi käsitöihin peruskouluaikanasi? 
 
Peruskouluaikoina en juuri käsitöitä tehnyt. Ompelukoneen kanssa en ole koskaan kovinkaan kummoisesti tullut toimeen, mutta ei se ole koskaan kovin vastenmielistäkään ollut. Saatoin pikkusen neuloa tai virkata koulun kässäntuntien ulkopuolellakin.
 
6. Onko sinulla lemmikkieläimiä? 
 
Ei ole, olen sen verran itsekäs etten halua ottaa huollettavakseni eläintä. Ei siinä ettenkö eläimistä pitäisi. Oli meillä kissa pitkän aikaa :).
 
7. Millaiset käsityöt ovat mielestäsi inhottavimpia tai ärsyttävimpiä tehdä? 
 
Sellaiset pakkotyöt, kun joku pyytää tekemään jotain ja kohteliaisuussyistä suostut, mutta niitä ei yhtään hotsittaisi tehdä.
 
8. Missä toivoisit olevasi parempi? 
 
Jos käsitöiden parissa pysytään, olisi ihanaa oppia kirjoneuleen taikoja! Ja oikein mielelläni joskus ompelisin itselleni koltun tai kolme, mutta kun...
 
9. Jos saisit valita itsellesi jonkin supervoiman, mikä se olisi ja miksi? 
 
Jaa, vois olla ehkä ihan siistiä pystyä lentämään. Toisaalta en kyllä erityisemmin kaipaile minnekään liian korkealle, vaikka en kammoiseksi itseäni kuvailisikaan.
 
10. Oletko milloinkaan itse kehittänyt jotakin käsityöohjetta ja julkaissut sitä? 
 
No kehittänyt ja kehittänyt, kaipa jo semmonen pieni muokkaus voitaisi laskea siihen. En ole erikseen julkaissut, musta tuntuu jotenkin hölmöltä nimittää jotain mallia omaksi keksinnöksi jos sovellan siihen muilta opittuja yleisiä juttuja kuten vaikka jotain palmikkoa ynnä muuta. Eri asia jos ihan tyhjästä kehittäisi jonkin pitsikuvion vaikkapa.
 
11. Hamstraatko käsityömateriaaleja? Jos kyllä, niin mitä ja miten paljon varastoihisi on kertynyt?

No lankoja tietenkin! Eniten löytyy ihan sellasia villasekoitelankoja aka sukkalankoja, niin Novitaa aka seiskaveikkaa kuin sitten kaikkia muita suurempia rakkauksia ohuemmissa sfääreissä. Lemppareiksi lukeutuu fingering-vahvuiset, etenkin Steppiä on ihana neuloa, Heritage on aivan taivaallista, ja Sock 4 soljuu puikoilla kuin tanssien. Lukuisia muitakin on, ei pysty päättämään vain yhtä suosikkia! Täysvillaisia, alpakkaa, puuvillaa ja bambua, niitäkin löytyy. Karkea arvio tämänhetkisestä lankavarastosta ois aikalailla siellä kymmenen kilon huituvilla. Ihan liikaa siis, ottaen huomioon että tänä vuonna olen kuluttanut lankaa suunnilleen kaksi kiloa (ja lisää on ostettu varmaan vielä enemmän, eli ei ne mihinkään kulu vaan lisääntyvät perkeleet). Ja syssyllä aiotaan vielä kaverin kanssa lähteä Tampereelle messuille, ei tsiisus!

Teen taas sen tylsän tempun, enkä haastele ketään. Mä en tiedä niin montaa blogia kuin haaste vaatisi, ja tuntuu tyhmältä haastella jo haastettuja aina vaan uudelleen. Toki aina on erilaiset kysymykset, ja niitä on tosi kiva lukea, mutta koska olen myös tosi huono keksimään kysymyksiä niin jätän sen nyt tekemättä.

Tänään tuli siis jopa neulottua. Joku kuusi tuntia varmaan, tuli katottua kaksi jaksoa Poirotteja sekä yksi dokumenttikin, ja sitten menin vielä kantikseeni neulomaan vähän lisää. Lauantaina sain illalla kaverin luona neulottua ekan sukan valmiiksi, ja koska totesin etten kertakaikkiaan jaksanut töiden jälkeen keskittyä sitäkään vähää että neuloisin, käytin tän sunnuntain hyväkseni :).


Malli on Tiina Väätäisen Terhen (jälleen kerran, taisin jo kertaalleen linkin laittaakin). Lankana Fortissima Color, puikot 2,5mm bambuiset. Ja taisin myös jo pohtia, että tulee kumman suuren oloinen vaikka käytössä pienempi koko ohjeesta. Noo, eipä tuota juostessa huomaa, on ainakin omaan kinttuun kyllä ihan passeli :).


Taisin mussuttaa jotain myös kantapäästä, kun tykkäisin tehdä ne vahvistettuina jotta kestävät paremmin. Hyvin tuo kuitenkin istuu ja ei kai niiden kaikkien tarvi aina olla vahvistettuja :). Päättelyyn testasin ohjeessakin mainittua tyyliä, nyt en vaan jaksa kaivaa nimeä ylös. Jonkun naisen ohjeet ihan juutuupista löytyivät, että sinällään ei olisi mielestäni mikään salaisuuskaan, vaikka ohje onkin nyt maksullinen. Tietenkään en saisi sitten kertoa mitään, jos se olis kirjoitettu ohjeeseen, en todellakaan aio talloa kenenkään varpaille :D. Mutta niin, oli eka kerta sitäkin lajia ja ensin ajattelin että mitähän tuostakin tulee. Vaan tulipa hyvin joustava reuna, ja viimeistään tuossa kintun ympäri venyessään myös oikein siisti!


Ja tuon keskeneräisen olen siis suoltanut tänään. Kantapää ohitettu, eli nyt vaan vartta tikuttamaan. Tosin en enää tänään taida neuloa, hartiat uhkaa jumiutua. Langan väristä kehkeytyi keskustelua kantiksessa, hanassa kun on joku kurpistahälähäläolut, joka kuulemma maistuu aivan kaverin tekemältä kurpitsakeitolta :D. Että kurpitsaolutsukkamehu on lopputulos. Tai jotain. Mallista voisin sanoa myös, että kuvion oppii kyllä sutjakkaasti muistamaan ulkoa. Ja voisin melkeinpä sanoa, että jos joku nyt lähtis näiltä pohjin itsekin kokeilemaan, aloittaisin oikeasta sukasta. Siinä tuo viisto aloitus on mielestäni helpompi. Eipä ohjetta tarvitsisi sen kummemmin pohtia kuin että ohjeesta poiketen aloittaisi oikean sukan mallikuviolla eikä vasemman. Muutenhan kaikki muu tuossa sukan teossa on täysin samaa. Samalla tavalla aloitetaan, samalla tavalla tehdään kiilat ja kantapää, jne. Ja voi juku kun tuo Magic Cast On on kerrassaan loistava tapa aloittaa sukat kärjestä. En voi muuta sanoa!

maanantai 3. elokuuta 2015

Liebster Award

Sain blogihistoriani tokan haasteen, kiitokset Open langat -blogin Jaanalle!

Ja lyhykäisesti haasteen idea, suoraan uniikisti copy pastella napattuna :D

Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.



1. Miksi aloitit blogin pitämisen?
 
Olen pitänyt toisenlaista blogia jo pitkään, mutta sitä en tähän linkkaa. Aihepiiri tyystin toisenlainen, enkä sitä omalla naamalla kirjoita - anonyymisti toisin sanoen. Tästä voinee jotain päätellä. Kaiketi kirjoittaminen on ollut mulle sellainen itseilmaisun ja ajatusten jäsentelyn muoto pidempään, ja se sopivin. Ja toki tykkään lukea blogeja, niistä saa hienoja ideoita ja näkee vilauksia muiden elämästä ja mielenkiinnon kohteista ja muusta mielenkiintoisesta. Oma lätisemisen tarve on kohtuullisen voimakas, joten blogin pitäminen helpottaa sitäkin :D. Ja toki on kiva saada omia tekeleitä ja ajatuksia niistä talteen, ja kenties tuotua jollekin jotain pientä silmän iloakin ja kenties uusia ideoita, vaikka en niin ihmeellisiä juttuja tehtailekaan :).
 
2. Mitä blogia aloit lukea ensimmäisenä?
 
Näin niinkus käsitöiden piiristä ensimmäinen tai ehkä kaksikin ensimmäistä ovat Neulova Narttu sekä Tanssivat Puikot. Niin ihania töitä ja taidokasta osaamista, että ihan hengästyttää.
 
3. Mikä on lempivuodenaikasi ja miksi?
 
Tää on aina vähän hankala kysymys, en oikein osaa vastata siihen. Pidän aikalailla kaikista, sillä kaikissa on omat ihanat puolensa - kuin myös ne huonommat. Ehkä vähiten välitän talvesta, vaikka omat synttärit onkin tammikuussa. Talvi kun vaan niin usein tuppaa olemaan harmaa, märkä ja kolea ainakin täällä Helsingissä, eri asia olisi jos ois lunta ja muutenkin sopivat kelit. En niin välitä kylmästä, mutta mikäs pienessä pakkasessa ollessa jos noin muuten on puitteet kohillaan :).
 
4. Ketä julkisuuden henkilöä ihailet ja miksi?
 
Toinen vaikea. Mä en juuri seuraa "julkisuuden henkilöitä" (mitä niillä yleensä ottaen tarkoitetaan, en aina ihan tiedä), mutta kyllä mä enemmän arvostan sellaisten henkilöiden kommentteja ja tekoja, jotka ovat fiksuja, empaattisia, kantaa ottavia ja kykeneviä perustelemaan kantansa. Mitään huuhaa-eksä-tiedä-kuka-mä-oon tyyppejä en voi sanoa ihailevani mitenkään kummemmin. Meriitit kullakin, toki, en tarkoita etteivätkö he olisi ihan yhtä arvostettavia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Ainakin suurimmaksi osin :D
 
5. Miten lataat akkujasi?
 
Neulomalla, ystävien kanssa oleilemalla, lenkkeilemällä, torkkumalla :)
 
6. Mille hauskalle jutulle nauroit viimeksi?
 
Ei varmaan ihan viimeisin, mutta ainakin viime viikolla nauraa räkätin melkein kippurassa kun eräs vanha opiskelukaveri kertoi jotain tarinaa niin hulvattomalla tavalla.
 
7. Mikä on lempivärisi ja onko se aina pysynyt samana?
 
Aaaah, rakastan kaikenlaisia värejä!! Pitkään sydäntä lähellä olivat erityisesti vihreät sävyt, mutta nykyään sytyn yhtälailla kaikenlaisista punaisista, keltaisista, harmaista! Sininen ei ole koskaan sykähdyttänyt mitenkään erityisesti, mutta löytyy niistäkin aivan upeita sävyjä!
 
8. Mitä elokuvaa olet suositellut ystävillesi?
 
Varmaan montaakin. Amelie oli teininä todella ihana. Ja sit vaikkapa pikkasen hömppä Hot Fuzz on aika loistava, brittikomiikka toimii mulle ja varsinkin ko. elokuvassa Simon Peggin ja Nick Frostin hullu yhteispeli. Lukuisia muitakin suositeltavan arvoisia on, mutta enhän mä tietenkään keksi mitään just nyt :D.
 
9. Onko sinulla jotain kirjaa, minkä luet aina aika ajoin uudestaan?
 
Eipä oikeastaan. Olen pitkään nautiskellut Terry Pratchettin uskomattomasta huumorista ja kielellisistä leikeistä, mutta en nyt muista olenko jotain sen kirjaa lukenut lukuisia kertoja. Nykyään luen kovin vähän.
 
10. Onko sinulla lemmikkieläimiä?
 
Ei ole. Porukoilla oli kissa pitkään mutta sekin rakas pikku paskiainen lähti mouruamaan taivaalliseen kuoroon vuodenvaihteessa. En kaipaa lemmikkiä.
 
11. Oletko aikaisemmin ollut mukana tämänkaltaisessa kysymyshaasteessa?
 
Sain haasteen tuossa alkuvuodesta, ja se oli kyllä hyvin samanlainen kuin tämä. Näihin on hauska vastata ja pyrinkin aina vastaamaan tällaisiin, mutta en tykkää haastaa ketään, se tuntuu kömpelöltä. 

Ja näihin sanoihin voisin todeta, että olen tylsä ja jätän leikin kesken. Oli työn ja tuskan takana viimeksikään keksiä kysymyksiä haastetuille, ja nyt on aivotkin jo niin puuroa että hyvä kun tiedän oman nimeni! Voisinkin todeta, että ensimmäinen päivä työharjoittelussa imi mehut aika tehokkaasti, eiköhän uni tule tänään vallan helposti!

lauantai 1. elokuuta 2015

Mökkihöperöt

Voi juku, olipa hauska mökkireissu! Ihanaa nähdä vanhoja opiskelukavereita ja irrotella hyvän ruoan ja virtaavan viinin parissa.


Varsinkin ku mökki oli aika mahtava hirsirakennus, iiiso sauna johon mahtu koko konkkaronkka kerralla. Järvikin vieressä, ja jopa uitavan lämpöistä vettä! Allekirjoittanutkin heitti talviturkkinsa pitkän tauon jälkeen, oisko edellinen pulahdus tapahtunut vuotta 2007...

Grillattiin pihan grillikodassa, kai ny kotitalousopettajat ruokaa osaa laittaa!

Ja koska Savonlinna oli opinahjomme koti, suunnattiin keskiviikkona sinne humpalle. Pyhän Olavin päivä aka Savonlinnan synttäripäivä oli keränny siihen pikkuseen kylään jumalattomasti populaa. Naureskeltiin, että ei niinä talvina ku siellä opiskeltiin ollu kuunaan niin paljoo ihmisiä koko kaupungissa ku mitä nyt oli ahtautunu torille ja rantabulevardille (ihan ite keksitty nimitys).

Savonlinna, Suomen Monaco.
Varattiin oikein pöytä Majakasta, eikä tarvinnu pettyä ruokaan tälläkään kertaa. Käytiin siellä syömässä opiskeluaikanakin jonkusen kerran, ja kun nyt kylille tultiin niin mikäjottei uusintaan!

Kanaa kera kotijuuston, kasvispaistoksen ja metsäsienirisoton. Ihan naurettavan hyvää.
Torstaina mökkielämä jatkui seitinohuilla päiväkänneillä, koska seuraavana päivänä piti olla ajokunnossa (tai no, ei minun mutta monen muun). Pelejä pelaillen, ruokaa laittaen, avot.


Eräskin leidi keksi että hänpä leipoo sämpylät burgereihin, ja hitto kun olikin aivan ihania! Burgerin väliin biffiä, juustoa, kermaviilisoosia, grillattua kesäkurpitsaa ja paprikaa, salaattia ja sipulia. Kylkeen vielä salaattia fetalla ja grillattua nektariinia.

Tunnin parin päästä parissa erässä paistettiin vielä lettuja.


Ja voitte kenties kuvitella kuinka voimakkaasti vaatteet haisi savulta tän jälkeen :D. Mutta olipahan hyviä.

Kuvailin aamun pikkutunteina vähän maisemiakin, muut oli jo menneet nukkumaan.

Kahden jälkeen yöllä kuistilla istuessa oli jokseenkin pimeää. Kuu paistoi pilviharson takaa.

Vähän ennen kuutta ekana aamuna aamulla rannassa näytti tältä.
Ja jotta pysyttäs käsitöissä, neuloin mää matkalla vähän. Bussissa Heinolaan pistin puikoille Tiina Väätäisen Terhenin. Vähän tikuttelin myös möksällä, sitten taas bussissa Heinolasta Helsinkiin ja illalla vielä kaverilla.



En oikein innostunut kantapäästä, koska en saanut tehtyä sitä vahvennettuna (en toki edes yrittänyt, mutta kun siinä piti taasen tehdä lyhennetyillä kerroksilla niin ei siitä mitään olisi tullut kuitenkaan). Kantapää kylläkin istuu oikein hyvin. Ja vaikka tein m-koon silmukkamäärällä, sukasta tuntuu tulevan ihan jumpen iso. Joko syy on langan ja/tai mun käsialan, taaai sitten jotain mystistä tapahtuu. Yleensä tällaista fingering-vahvuista neulon 2,5mm puikoilla ja normisukkaan (normikokoiseen) 64s eli 16 per puikko. Tässä on 60s ja tuntuu jotenkin ihan hoopon isolta. Täytyy sijoittaa muutama euro uusiin puikkoihin, näyttää siltä että täytyy saada 2,25mm. Tapahtuukohan mun käsialalle jotain? Löystyy?