Marike-sukat Ystävälle

Toka Marike tippui juuri äsken puikoilta. Tänään se eteni vauhdilla. Menin nimittäin porukoille kahvittelemaan parinkin perheenjäsenen syntymäpäiviä, ja siinä sohvalla istuessa ehti hyvin tikuttaa kantapään, sitten huomata että väärään kohtaanhan se meni vaikka kuinka muka olin jotain järkeillyt, purkaa sen ja aloittaa uudelleen sekä saada kiilakavennuksiakin vähän alkuun. Tässä nyt kotosalla istuessa ja Vera Stanhopea Areenasta katsoessa tuli loputkin puserrettua.

Vähän täytyi ronskimmin vetää sukat omiin jalkoihin, kun tein vähän pienemmät. Ystävälle tulossa, ja hänellä on ainakin kokoa pienempi koipeliini, mun soma 40-42 (riippuen kengän mallista :D) on vähän skrodempi :D. Noo, venyyhän noi, enkä jättäny niitä pidemmäksi aikaa venymään.

Mun silmää miellyttää kovasti tuo yksi mallikerta pitkin jalkapöytää, olisi jotenkin häirinnyt jos siinä keskellä ois kulkenu tuo nurja pystyraita. Ja että mallikerta ois hiplaillu jalan reunoja. Toki jotain toista saattais hyvinkin häiritä noi oikeat kaistaleet molemmin puolin, jotka on ehkä snadisti leveät kyllä. Mutta elämä on, ja näillä mennään :). Olen oikein iloinen lopputuloksesta. Ja siitä, että tuli näinkin nopiaan valmista, kun ei ole tuo neulominen niin houkutellut... Lankana Sukka-Puffa, käsinvärjätty Riemurulla (:D ihana nimi), 75% villa 25% polyamidi, fingering 100g / 420m. Puikkoina joskus muutamia vuosia sitten lentokonereissua varten ostetut Addin bambupuikot 2,5mm. Ne on aika ihanat, vaikka tykkään kyllä myös metallisista näissä ohuemmissa. Langan menekki pariin oli 75g. Vielä jäi pien nyssäkkä jämälangaksi. Kyllä sille kavereita löytyy, ei hätää ;).

Ennen porukoilla kahvittelua käytiin Malmin parhaassa ruokapaikassa, Makalussa. Mun annokseni oli lammasta kahen chilin vahvuisessa soosissa, kera bambun, sipulin.. Mitähän vielä. Suorastaan suli taas suuhun :)

Kävin myös äitin raparperipenkissä vähän varkaissa, hänen suostumuksellaan toki. Namnam, mitä herkkuja näistä vielä saadaankaan! Mikään ei varmaan ole yhtä kesäinen juttu kuin raparperi <3.

Siskon miehen tullessa vaimoaan noukkimaan toi hän tuliaisiksi Eskimoita. Mansikkaa sen olla pitää.

Ja snadisti turhan korkeelle kohonnut hameenhelma, mut ei kai sillä kotioloissa nyt niin suurta merkitystä :D.

Seuraavaksi sitten ystävän tulevalle aviomiehelle sukat... Lankana sinivihreänkirjava pätkävärjätty Lykke. Niistä lisää kunhan on jotain kerrottavaa ;).

Synttärijuhlat ja aurinkoinen päättäjäispäivä

Valkoviiniä ja ihanaisia mansikoita

Siihen lahjapakettiin oli kääritty tiskirätin tekele.

Jotain satavuotiasta Novitan Bambu-lankaa.

Kuviota miettiessä pää löi tyhjää, eikä esim. olga kiinnostanut yhtään.

Sain uusimman mekonkin päälleni, tykkään siitä kovasti!

Herkkupöydästä omahyväisesti ekana kuvassa omatekemää suklaakakkua jossa on pekaanipähkinöitä. Oli myös ihanaa raparperi-toscapiirakkaa, jota aion kyllä itsekin tehdä! Kuin myös juustoisia kierrepuusteja ja huijaripasteijoita (soijarouhetta ja herkullisia mausteita), suklaata, mansikoita, poppareita ja juustonaksuja. Ai niin ja daim-kakkua, jota en tainnut syödäkään, hyi minua!

Tää päivä ois herkästi voinut kulua pelkkään krapulaulinaan, mutta poistuin talosta.

Pikkuruiset villit orvokit on vaan niin söpöjä. Niillä on kasvot.

Yksi sukka. Sitten toinen?

Varsinainen kävijäryntäys, kun Marike mainittiin :D. Selkeesti uusin villitys. Voihan villasukka! -ryhmässä tosin on käyty ajoittain vissiin aika kiivaitakin keskusteluja siitä, että ohjeessa olisi jokin virhe. Itse otin ohjeen aika varhaisessa vaiheessa talteen, siis ennen kuin siitä tuli mitään muita versioita, eikä siinä mitään virhettä ollut. Ihmiset nyt vaan hämääntyi siitä "puuttuvasta" silmukasta, joka kaavion selkeyden vuoksi näytti siellä keikkuvan. Toki jos langankiertoja tehdään enemmän kuin kavennuksia, on seuraavalle kerrokselle päästäessä silmukoita enemmän kuin alussa. Siksipä niillä "välikerroksilla", joilla langankierrot neulotaan ns. auki tehdään myös kavennukset, jotta päästään samaan silmukkalukuun. Jotta kaaviosta saisi jotain tolkkua, on se minusta laitettu juurikin oikeaan muotoonsa. Kiitoksia siis hänelle, joka sen kirjoitti ja julkaisi, valitettavasti nimeä en nyt muista. Oikein kiva malli kutoa, kuviokerran oppi ulkoa samoin tein, ja se myös koukuttaa neulomaan... Tarpeeksi monta kerrosta per kuviokerta, ja kun on tämmönen ihminen joka ei voi jättää kuvioita kesken, ni aina kun ajattelee et "teen vielä yhen ennen ku lopetan" ni kappas, sulla onkin kohta pari senttiä sukan varressa lisämittaa :D.

Langan värihän vääristyy siis aivan huolella, oikeasti se ei ole tollanen migreenin aiheuttaja, vaan lempeä persikan sävy, kuten taisin jo edellisessä postauksessa todeta. Pitkästä aikaa vähän ohuempaa, ja mietin kauankohan joutuu ekaa sukkaa tikuttamaan kun viime aikoina on tullut tehtyä paljon paksummilla puikoilla/langoilla. Nelisen päivää tohon kului, välillä teki pitkiä aikoja putkeen, välillä vain pari mallikertaa tai kantatilkun tai jotain.

Moni tuntuu tekevän jalkapöydän päälle kaksi kuviokertaa vierekkäin, mutta mua alkoi jo ajatuksen tasolla ärsyttää niiden väliin jäävä nurja raita, joten tikutin siihen keskelle vain yhden kuviokerran. Eli aloitin kantatilkun pienen silmukoiden siirtelyn jälkeen ns. vähän väärästä kohtaa, vaan eipä siinä mitään ihmeempää. Pari pääsi puikoille tänään, välissä tein yhden pienen jutun, jonka paljastanen vasta viikonloppuna ;), sillä...

Nyt se on paketoitu kera vähän turhan tummanpuhuvan kortin kanssa, mutta se nyt oli ainoa aiheeltaan henkilölle passeli :). Tai no ei todellakaan ainoa, mutta muuten niin sopiva just hälle! Huomenna siis juhlitaan ystävän synttäreitä, paljastan lahjan sisällön sitten sen jälkeen, ihan vaan varuiksi jos hän sattus tänne eksymään tässä välissä :).

Tänään on myös siivottu ja tiskattu ja kokattu ja tuijotettu parikin leffaa :D. Ruoaksi pyöräytin lihapullataikinan, jonne pilkoin juuston jämät sun muuta. Muoto vaan muuttui pullasta pötkylään, koska en jaksanut pyöritellä :D. Kaveriksi lohkopottuja ja perussalaattia (tietysti fetaa mukana). Ja vähän suunnittelin leipomistakin, mutta se jäänee huomiselle (eiku alan nyt vähän ennen yhtätoista illalla leipomaan :D), jos jaksan sittenkään. Aineksia olis pariinkin eri juttuun, mutta toisaalta en ihan tiedä jaksaako sittenkään. Toki olishan se kiva viedä kaverille jotain hyvää, kuin myös voisi viedä sunnuntaina porukoillekin kun juhlistetaan siskon ja faijan synttäreitä. Uuu, luvassa aivan perskeleen hyvää nepalilaista Malmilla sijaitsevassa Ravintola Makalussa - suosittelen lämpimästi kaikille!! Kahvit sitten vielä porukoilla.

Kesäloma on täällä.

Sain unelmieni harjoittelupaikan. Sitä ja ystävän kesäloman alkua skoolattiin skumpalla. Toki mullakin loma alkoi jo periaatteessa, mutta voisi sitä kutsua myös työttömyydeksi :D.

Maailma Kylässä -festareilla on tapana käydä joka vuosi, vähintäänkin syömässä jotain hyvää.

Enemmän kuin usein päädyn nepalilaiseen tai kiinalaiseen tai johonkin enemmän itämaiseen kuin mihinkään muuhun. Muutakin ihanaa kuitenkin olisi.

Kuten esimerkiksi afrikkalaisia makuja herkullisen kanan, jonkun jännän kikherne-mitäliemykyjä-sekoituksen, keittobanaanin (mikä se on nimeltään se sellainen ruokabanaani jota käytetään Afrikassa ja Etelä-Ameriikassa?) ja tulisen chilisoosin merkeissä. Tuo lätty jäi kyllä syömättä, koska käytin haarukkaa, ja se kylmeni saman tien ja muistutti tekstuuriltaan lähinnä jotain pesusientä :D. Maussa ei vikaa, mut sitä nyt ei tarvinnu vaan mihinkään.

Tästä on poistettu kuva, jossa oli kaava marike-malliin. Mallin löytää varmaan useammastakin facebookin suljetusta neulontaryhmästä, joten sinne liittymään ja etsimään. En ollut tullut ajatelleeksi, ettei kaavaa kenties pitäisi jakaa täällä, ja yhteydenoton jälkeen poistin sen nyt. Kiva malli neuloa!

Otin eilen puikoille uuden langankin, mutta silmukoiden luonnin lisäksi sain aikaan ehkä kaksi kerrosta... Facebookin Voihan villasukka! -ryhmässä joku jakoi Marike-kuvion ohjeen, ja kirjoitin sen vihkoseeni ylös. Puffan oranssi lanka on oikeasti paljon rauhallisempi, persikkainen sävy eikä mikään huomioliivin oranssi. Punainen on sekin vähän rauhallisempi, kauniin vadelmainen. Siitä syntyi joululahjasukat äitille viime jouluna, jämäkerän ajattelin käyttää kantapäihin persikkaisen piristykseksi. Ja laiskuus kunniaan, en jaksanut jakaa tota kerää kahtia, joten täytyy sukkapuikoilla tikutella vaikka mieli olisikin ehkä tehnyt loopata.

JIHUUJIHUU NE ON VALMIIT EI ENÄÄ KÄMMEKKÄITÄ JA KESÄKIN TULEE JIHUU!

Ai mitenkä niin lähtee kämmekkäästä tää touhu? Sain sen viimeisenkin parin valmiiksi, ah! Eihän siinä tosiaankaan kauaa mennyt, mutta kun ei niin yhtään huvittanu! Mutta kun sain kutsun kaverille kyläilemään, napsin tikut mukaan ja pari tuntia rupatellessa hurahti kämmekäs mittaansa, ja peukalotkin löysi paikkansa (kuulostaa ihan siltä kuin yhdessä kämmekkäässä ois useampia peukaloita :D). Vielä nopsa päättely ja jihuujihuu, ei tarvi enää niitäkään miettiä!

Vähän ois pienet mun lapiokäsiin, mutta ne onkin lapsille. Ja kyl ne mahtu, olivat vaan jumpen tiukat! :D Lankana edelleenkin vanha vanha Janne, puikot 4mm, kulutus 36g.

Tänään ois Ravintolapäivä, vaan ku mua ei nyt niin jaksais hotsittaa. Siitä meni maku jo hetki sitten, kun sen pitää olla niin monta kertaa. Idea on aivan ihana, mutta nyt se alkaa tuntua jo jotenkin ... meh. Ja kieltämättä vähän ärsyttää kun jotkut ruokapaikat, siis ihan ravintolat, ratsastaa ravintolapäivän idealla, kuten nyt vaikkapa tuossa nurkan takana oleva mesta. Mainostivat facebook-sivullaan omaa lauantaibrunssiaan ravintolapäivän hengessä. Joo tota, nyt meni metsään! Ideana nimenomaan oli nousta byrokratiaa ja älyttömiksi meneviä säädöksiä vastaan ja iloisilla mielin pistää pystyyn vaikka kotiravintola tai pikku kahvila.

Sen sijaan olen mussuttanut pitkin viikkoa Syö Helsinki! -paikoissa! Ja tehnyt itse kaikenlaisia ihanuuksia, kuten vaikkapa falafel-pyöryköitä, laitoinko niistä jo kuvaa? No, ei ne ihmeemmiltä näyttäneet, sujautin ne pitaleivän sisään ja sekoittelin parit jogurttisoosit mausteeksi. Ja koska pitataskuja jäi, eilen paistelin sinne väliin mausteista kanaa ja tein taas yhden soosin. Mums.

Siinä nyt vähän ruokahalua herättämään :). Burgerin söin toissapäivänä kavereiden kanssa Woolshedissa, ai että oli hyvää! Ja tiistaina käytiin Morrison'sissa vähintään yhtä hyvällä burgerilla, oli vaan kerrassaan valtava annos... Toissapäivänä leivoin myös muffineja, vaaleat on itseasiassa teeleipä-taikinan ohjeella tehty, kunhan länttäsin vuokiin. Makuna oliivia ja fetaa ja aurinkokuivattua tomaattia, ei voi mennä pieleen! Suklaisissa on loput Pirkka-suklaahiput pussin pohjalta sekä viimeiset viisi mariannea hienoksi hakattuna. Toi ohje ei petä koskaan, vaikka tällä kertaa niissä oli ehkä snadisti liikaa rasvaa eikä ne jaksaneet nousta ihan niin muhkeiksi.

Ja olen tehnyt huvittavasti vaateostoksia täydellä vatsalla. Viime viikolla ostin mekon (?), tällä viikolla housut :D. Ja voi kamala millaiset!

Mitähän sitä tänään keksis? Tekisi mieli myllätä lankavarastot vielä kerran ennen kuin neuloosi hiipuu ihan nukuksiin. Vähän vielä haaveilen jaksavani tehdä ystävälleni ja hänen tulevalle miehelleen pienet lahjat. Mutta vieläkö pitäisi jaksaa kahdet sukat? Loopilla vois tehdä ainakin toiset...

Moni ihanuus jää piiloon, sillä laatikot on syviä... Eiköhän tossa ole ihan tarpeeksi taas hetkeksi. Niin! Ja käytiin eilen kaverin kanssa Aleksis Kiven kadun Villa Langassa, enkä ostanut yhtään lankaa!

Tuolta löytyy vaiks ja mitä ihunaa. Jos lähtis tosta vasemman reunan lodjusta, jossa kirkkaan punainen 7veikka nököttää, sen uumenista löytyy pirusti Siljaa vihreänä ja harmaana, kuin myös ne Eiran Langoista ostetut Roamit, vielä yksi liila OnLine (palmikkolapaset ja -pipo siskolle), Schoppelin kreisikissalankaa (ku siinä lippulapussa on musta kissa ja ne langat vaihtaa väriä ihan kreisisti), Maijaa, Sock 4:ää, Lana grossan jämät, Nalle Taikan jämät, Cascade Yarnsin unelmaista Heritagea, mitähän muuta... Sen vieressä on "7veikka-laatikko", jossa majailee siis melkein kaikki veikat joita mulla on, mutta ihan hämäykseksi päällimmäisenä on mm. Trekkingiä, Austermann Steppiä, Hjertegarnin sirkuslangan jämät ja sitten tuo herkullinen värikimarakerä oli jotain hassua sukkalankaa Vihreästä vyyhdistä. Sen jälkeen kolmas saman muotoinen lodju sisältää ne sata vuotta sitten Porvoon Teeteestä ostetut merino-silkki-vyyhdet, joita on siis neljä ja joissa aina yhdessä on semmoset 1400m lankaa... Jep, mä en ihan ajatellut niitä ostaessani. Mitään. Ja lisää kreisikissalankoja! Ja niitä vanhoja Janneja joita kerin sillon ennen ku Riepua aloitin. Ja siellä lymyilee myös Fabelin kirjavia, toinen oli guacamole ja toinen punakirjava on mulle tuntematonta värinimeä (kaveri keksi kertoa ton vihertävän nimeksi guacamolen, vyötteissähän ei näitä värin nimiä lue...). Ja sitten kaiken alta löytyy Titityyn messupisteestä ostetut alpakka-mitkälie-herkkulangat vyyhteinä, harmaata ja ah hieman myrkyllisen vihreetä. Haaveilen tekeväni niistä jonkun ison työn kuten takin yms. Sit nää pidemmän malliset laatikot... Toisessa on lehtiä, Cascade Yarnsin ruosteisen sävyistä Heritagea, josta on jopa tuloillaan yks pitsipaita, mut kato ku oon neulonu siihen senttiäkään viimeiseen vuoteen... Ja Puffalan lankoja, banaanikongo ja mikähän ton harmaan nimi oli, vesimyyrä? Jaaa Dropsin unelmanpehmeitä vyyhtejä, jotka on 50% alpakkaa ja 50% villaa, valkoista ja tummanliilaa. Viimeinen lodju sisältää vielä vähän villasekoitteita kuten Lykkeä, vissiin pari Siljaa, Novitan Rustikaa, vanhaa liilaa Huopasta, Tempoa, jotain vyötteettömiä... Ja sit ne puuvillalangat ja bambulangat ja viskoosit ja joku on varmaan ihan puhdasta muoviakin! Kaikkea sitä. Notta yhtään lisää ei tarvita, mut...

Pitäisköhän poistua talosta tänään? Ulkona ois niin ihana ilma! Pitäiskö jaksaa lähteä kävelylleröimään ympäri kaupunginosaa, jos vastaan tulis jotain hauskaa ravintolapäivän tiimoilta :). Yhtään ei ole kyllä nälkä vielä.

Hiipuu ja hidastuu

Niin se vaan kevät vie voiton neuloosista. Enää ei huvita eikä houkuttele. Tai ajoittain tulee sellanen tunne, että nyt jos ois jotain jännittävää puikoilla ni se menis humps vaan, mutta kun ei ole. Ja sitten kielsin itseäni aloittamasta enää mitään ennen kuin ne pahuksen kämmekkäät - viimeiset!!! - on valmiit. Jäis kuitenki vaan kesken. Eilen otin tikut mukaan kantikseeni ja sain ekan tikuteltua valmiiksi, tai no peukaloa vajaaksi. Toiseen sain tehtyä nirkkoreunan ja puolet ekasta kerroksesta sen jälkeen. Sitten alkoikin lätkä ja minä, joka en todellakaan pidä lätkästä tai seuraa sitä millään lailla, katsoin sen alusta loppuun ja eläydyin mukaan. Kotona mittasin kuumeen - no en sentään :). Mutta siis, enää ei kauaa mene kun kämmekkäät on valmiit.

Ja mitäs niiden jälkeen? Taisin edellisessä postauksessa pohdiskella, että ystävälle ja sen tulevalle aviomiehelle voisi tietty kehitellä jotain. Vois vois, mutta ystävälleni tahtoisin jotain kaunista ja hyvin todennäköisesti ohuesta langasta. No, siinähän menee ikä ja terveys, varsinkin kun sitä pitäisi vähän pakottaa ku ei huvita kuitenkaan. Miekkoselle voisi tehdä jostain paksummasta langasta, joten siinä ei kauaa menisi ehkä. Yhdet kauniit pitsisukat löytyi Novitan sivuilta, mutta en halua tehdä siihen sellaista käännettävää juttua varren suuhun, enkä muutenkaan ehkä noin pitkiä, mutta sitten en jaksanut järkeillä miten tuo kuvio sitten aloitettas nätisti, jos muokkailisi lyhyemmäksi varreksi. Hei, entä jos kuvion vaan kääntäs ylös alaisin ja alottaiskin varpaista? Voisko se toimia? Miehelle sitten todennäköisesti omasta päästä, näen jo ruudukkoa oikeaa ja nurjaa. Vai joko joku on senkin mallin "ominut nimiinsä" :D. Ihan sama, jos minä sen hetken mielijohteesta satun myös keksimään ni eipä oo kovin ihmeellinen. Mutta en tiedä tekiskö välttämättä sukkia. Se mies saattaisi käyttää lapasiakin. Noo, ehkä sukat on silti parempi. Kaulahuivia kun en todellakaan jaksa alkaa väkertämään. Eikä sellaseen löydy ees sopivan pehmoisia lankojakaan valmiina. Ja sitä paitsi haromia kaikessa, jos tulevalle vaimolle tekee sukat niin miehellekin täytyy tehdä sukat :D.

Neulomisen sijaan mielessä on välkehtinyt ompelukset, kiitos vain te lukuisat bloggaajat jotka sen jalon taidon osaatte ja esittelette toinen toistaan ihanampia juttuja! Kyllä mullekin kelpais hurautella joku kiva kesämekko, tai tuo lattiatyynykin kaipailis uutta päällistä, tai ois mulla paria tukevaa kangasta joista tehdä tabletille sikasiisti suojapussukka! Mutta kun. Minä ja äitin ompelukone ei tulla oikein juttuun. Ja en muutenkaan ole koskaan handlannut ompelemisen pikku salaisuuksia. Suoraa en saa ku sentti suuntaansa, sit suunta vaihtuu :D. Ja koska se ompelukone on saatanan pikku kätyri (tai sitten en vain osaa säätää sitä, mut sehän nyt on epätodennäköistä...), ne langat on aina joko liian kireellä tahi liian löysällä ja poikkeuksetta jossain kriittisessä kohtaa ne menee tuhannen solmuun ja sit on kangaskin pilalla. Plus pitäs lähtä porukoille ompeleen. Toisaalta sielläpä ne kaikki mahdolliset kankaatkin on, eikä täällä koska mitä mä niillä täällä tekisin ku ei ole ompelukonettakaan. Mut ei mulla varmaan olis mitään mekkokangastakaan... Haluisin jonkun semmoisen kivan jossa olis taskut! Tokihan mulla on viime kesänä kovassa käytössä ollut ostettu mekko vielä tuolla, eihän se ole miksikään mennyt, ja siinä on taskutkin <3. Otan siitä kuvan joskus kunhan jaksan. Nyt on säärissä jo semmonen kasvusto et näkyis varmaan kuvasta suoraan :D.

Nyt vois imureerata ja pestä vessan, sitte ripustaa pyykit ja sit ampaista lenkille. Good plan.

Tuleva mielessä

Memphisissä hyvää ruokaa. Kannatti odottaa vatsa kurnien seuraa :). Bataattiranskalaiset kruunas kyllä koko setin, burgerin välissä kanaa (fileen ollessa loppu pihvinä broilerinjauhelihasta tehty vallan maukas ja mehevä lätty), jotain törkyhyvää juustoa ja ihanaa vaaleanvihreää soosia, josta en nyt osaa kyllä tarkasti sanoa mitähän siinä mahtais olla :D.

Vatsa täynnä kannattikin eksyä Sokoksen naistenosastolle, jossa kaikki normaalihintaiset mekot oli alennuksessa -20%.... Mukaan lähti Aventuran yksinkertainen mutta silti jotenkin pirteä mekkonen. Sopiikohan se nyt kuitenkaan kesähäihin, mietin... Mutta on se nyt kuitenkin ihan mahti. Eikä maksanu paljo mitään!!

Onneksi peili on täynnä jotain tuhrua, että ollaan varmasti edustavana liikkeellä... Kesä ja kesällä hyökkäävät hyttyset. Siinäpä kombo. Hiki ja järkyttävän, suorastaan kirkuvan punaiset valtavat paukamat koristamassa sääriä, avot! Joku mikälie ihastuttava allerginen reaktio tai joku, viime kesällä oli kyllä niin nätit kintut että. Ne jäljet näkyi piiiitkälle talveen, on itseasiassa edelleen havaittavissa kun muistan missä kohtaa ne oli. Heinäkuuhun mennessä ehtii jokunen ihan varmasti puremaan, koska ne haistaa mut jo kaukaa. Kukaan muu ei maita!

Piti sitten tänne tulla mölisemään näitä? No vissiin juu. Nyt ois tietenkin mahdollisuus harkita tekevänsä jonkin hartioille sijoittuvan asian... Esim neuloen. Tai häihin noin niinkus muuten liittyen, voisi tehtailla parille vaikka jotkin yhteensopivat sukat/lapaset/muu asuste. Onhan noita "hääparisukkia" jossain joskus nähty.

Keväänvihreää

Aloitin kyllä viimeisen parin kämmekkäitä, vaan ku ei taas oikeen jaksa. Tänään kävin ruokakaupassa ja ostelin asioita jänniin juttuihin. Ja kukkamultaa!

Basilika pääsi muoviruukustaan ruusumukiin.

Kallio kierrättää -ryhmästä ostetut viirivehkan pistokkaat saivat vihdoin oman kodin. Saa nähä kuoliko ne tässä ruljanssissa...

Itse juurrutetut pistokkaat kultaköynnöksestä, että kaverikin saa jotain vihreää kotiinsa :). Sinisessä ruukussa, kuten kuuluu sille neidille.

Se ois äitienpäivä sunnuntaina. Kyselin mammalta, että onko jotain kahvituksia, se ol sitä mieltä että eihän sitä nyt tartte juhlia. Tokaisin siihen, että voimmää noi neulomukseni sorsillekin syöttää :D. "Elä ny sorsille!" Sanoi laittavansa siskoillekin viestiä että mä oon tulossa, ni nekin tulee. Truu. Osasi ihan whatsapp-ryhmäkeskustelun perustaa! Aika hurjaa tollaselta kuuskymppiseltä khihi!

Ja sitten teille, jotka Helsingissä asustatte. Nyt ihan tosi. Tää on jotain niin ihanaa, ollut ainakin niillä kerroilla kun itse olen käynyt. Muuten jo ilmeisesti loppunut brunssitarjoilu, mutta vappuna oli ja nyt äitienpäivän kunniaksi vielä. Puhdasta rakkautta!! Suosittelen.

Tokavikat!

Ku ei kiinnostas! Kolmannet kämmekkäät redi, vielä yhet pitäs. Mut ku! Into on tiessään, vaan eihän noissa kauaa nokka tuhisis.

Näissä samainen minttuinen Janne, silmukoita puikoilla 32 eli 8s/puikko. Notta lapsen kokoa tavotellaan. Saas nähä jääkö turhankin pieneksi, tai ehkä lyhyeksi tuo varsi. Yhet jos vielä... Ei niihin montaa tuntia mene. Lankaakin vain 33g. Puikot samat ku edellisissä, oliko ne nyt neloset vai?

Tavallaan vähän kiinnostas vielä jotku sukat jostai ohkasesta, mutta malli odotuttaa ittiään. Ja vois luupata, että jos jää kesken ni ovatpahan molemmat samassa vaiheessa :D. Se punanen Trekking ois tuolla... Mut niin ois esim kesäisen keltainen Austermann Step! Vaan ku keksis mikä malli..

Wappu!

Mittää en oo neulonu mintunvihreiden kämmekkäiden jälkeen. Ei siis vaan huvita. Plus oon urheillu ja leiponu ja siivonnu ja käyny kaupassa itselle ja muille tässä viime päivinä, että eipä oo ollut ees sillä tavalla kamalasti ylimääräistä aikaa jonka täyttäminen vetää puoleensa langan ja puikot.

Mutta koska eilen piti juhlia, ja tiesin kantapaikkani henkilökunnan tekevän niska limassa hommia ja vieläpä läpi koko vapun, päätin leipoa. Taas. Ja taas sillä yhdellä ja samalla ohjeella, mutta kun se vaan on niin hyvä! Tällä kertaa taikinassa mukana pari riviä taloussuklaata ja valkosuklaanappeja. Minivuoat löytyi s-marketista, semmosia vähän konvehtivuokia suurempia mut reilusti silti pienempiä kuin normi muffinivuoka.

20 pikkuvuokaa ja neljä normaalinkokoista tuli satsista. Ja pakko nyt kehua vähän itteään, kyllä toi vaan on ihan paras ohje. Tai siis, eihän se itsen kehumista ole, koska resepti ei ole mun kehittelemä! Kiitokset sille, jonka se alunperin on, itsehän ohjeen bongasin joskus vuonna miekka ja keppi Strömsöstä ja sehän on siis omenapiirakan pohjataikina, joka taipuu ihan parhaiksi muffineiksi tosta noin vaan! Paitsi ohjeen tuplaaminen, se ei onnistu. Monet kerrat yritetty, eeei. Jotenkin se menee aina kummasti pieleen. Rasva erottuu taikinasta syystä äks, ja lopputuotekin on aina jotenkin kuiva tai muuten ei niin hyvä.

Muffinien lisäksi tein pizzaa. Tosin nyt en yksinkertaisesti jaksanut sotkea koko keittiötä ja leipoa pohjaa itse, vaikka siihenkin multa löytyy erittäin hyväksi todettu resepti. Nyt huijasin ja ostin Lidlistä pizza-kit'in eli sellasen paketin jossa on tuore taikina ja tomaattisoosikin purkissa, senkus rullaat taikinan auki ja lätkit täytteet päälle! Paitsi että sen verran sotkin, että puolitin taikinalevyn ja kaulin puolikkaat isoiksi. Näin saatiin näppärästi kaksi pellillistä yhden sijaan, plus mä en pidä paksupohjaisista pizzoista muutenkaan. Eri lukunsa joku oikein ihana ja mehevä ja hyvin tehty pannupizza. Täytteiksi meni tomaattipyreellä, sipulilla, valkosipulilla, oreganolla, piripirillä ja chilinripauksella maustettua jauhelihaa kera ananaksen ja juustoraasteen, toisesta tuli kasvisversio ja aivan liian suolainen... Täytteet kun oli varmaan melkein kaikki säilötty millon mihinkin liemeen. Täytteisiin kuului aurinkokuivattu tomaatti, kalamata-oliivit, marinoidut artisokan sydämet, pesto, kesäkurpitsa ohuina pikku siivuina sekä sipuli ohuina puolirenkaina. Jaaa feta ja juustoraaste. Olen alkanut käyttää kesäkurpitsaa myös pizzassa ihan siksi, että se tuo volyymiä ja ruokaisuutta ja menee oikeastaan aivan kaiken kanssa yhteen koska ei omaa juuri mitään merkittävää makua. Mutta kuvaa en ottanut, ja nyt pizzat on syöty viimeistä palaa myöten. Tai ainakin ne palat jotka mulle kotiin jäi, puolethan vein kantapaikkaani pojille evääksi :D.

Kävin porukoilta hakemassa valkolakkini eilen. Äitillä ois ollut lainata vappulasejakin :D

Jätin ne sille. Eilen käytiin kavereiden kanssa alkuillasta Vallilan Vapputansseja ihmettelemässä. Kovasti ihmisiä! Ja hauska tunnelma, siellä voisi olla oikeasti kiva joku lämmin vappu viettää enemmänkin aikaa!

Ihana vaaleanpunainen elefantti!

Yöllä kotiin konkoillessa piti vielä pelleillä. Oli vaan niin hiton kylmä, että täytyi ihan huppu vetää päälle.

Tää päivä valuukin sitten ihan hukkaan... Koska kaverit on jossain ja perinteet kaiken maailman vappupinkikeistä sun muista puuttuu multa kokonaan. Mutta siitä huolimatta toivotan kaikille oikein mellevää vappua, ja paljon serpentiiniä!